Turusta paluun jälkeen huokasin helpotuksesta. Kuka kumma jaksaa elää siellä kaupungin vilskeessä (aika moni kyllä). Itse sain taas tuntea nahoissani sen kiireen. Kiire tietenkin oli vähän toista kuin normaalisti siellä asuessa. Viikossa piti ehtiä yhtä sun toista, mutta moni asia kaupunkilaisen arkipäivää.

Vuosipäivä

Lokakuun 30. päivä sitten tuli se 1 vuosi täyteen täällä. Kukapa olisi arvannut vaikka kaksi vuotta sitten, että ollaan asuttu täällä jo vuosi (ei kukaan). Näin sen huomaa, että elämä on yllätyksiä täynnä. Jos risukasa tosiaan näyttää pimeältä, niin yllätykseksesi siihen saattaa huomenna paistaakin aurinko.

Luntakin tänne saatiin marraskuun alkuäivinä ja aika reilustikin. Tais tulla kait vähän liikaa kun nyt sitten ollaan oltu ilman lunta.

Joulukuukin saapui ja suomen itsenäisyyspäivä. Kalliolan koulu oli järjestänyt itsenäisyyspäivän juhlan Kankaistenkoululle. Juhla oli kerrassaan upea ja mummikin oli sitä täällä katsomassa. Julia lauloi kolmen muun kanssa ja Joonallakin oli oma repliikki. Hänen piti sanoa, N niinkuin naispresidentti ja sekös häntä harmitti. N niinkuin NAINEN ja koko koulun ja yleisön edessä, mutta hyvinhän se loppujen lopuksi kuitenkin meni. Suraavana päivänä molemmat sanoivat nähneensä kuvia koulussa juhlasta ja ekaks siellä oli näkyny mummi. Ihan hyvä näin.

Joulu kolkuttelee ovelle

Jo loppukesästä pappa oli merkannut meille joulukuusen, mikä saataisiin kaataa. Arvatkaapa kelpasko se meille (?). No todellisuudessa se oli pikkuisen kuivunut alhaalta ilmeisesti tässä välissä, joten valittiin uusi.   Jussi sen reippaana poikana kaatoi ja pikkutontut raahasivat perässään aitalle.

Joulun odotus on todella kivaa aikaa. Aina ihmiset valittavat kiireestä.Olen sitä mieltä, että ilman sitä "sekomaisillaan olevan" tunnetta joulua ei tulisi. Siis jos ei olisi sitä kirettä ja tohinaa, niin sehän olisi kuin tavallinen sunnuntai. 

Apua tähän "paniikki aikaan" tuo vaikka kaupassa tarjoiltavat riisipuurot.

Joona halusi samaan paikaaan kuin viime joulunakin.

Julialle ja Jonnallekin joulupuuro maistui.

Joulu juhlia järjestettiin monessa paikassa. Yhtenä sunnuntaina oli seurakuntatalolla. Aluksi siellä oli kaikkea kivaa lapsille. Kuvassa on kolme Kuitusta kilpailemass; Julia, Joona ja Erkki (Julian luokkakaveri). Tarkoituksena oli kelata autot, jotka olivat narun päässä.

 

Aatonaattona illalla kinkku uuniin ja kello soimaan parin tunnein välin tarkastustasta varten (jospa sen joku olisi vaikka varastanut. Sitten menisi kyllä joulu pilalle). Kyllä kait se siellä uunissa pysyisi, mutta tapana on käydä kurkkimassa (yksi stressi lisää, ettei vaan pääse liian helpolla). Aattona käytiin Mäkelässä täyttämässä linnuille ruuat.

 Vettä tihkutti kuitenkin niin paljon, että tehtiin vaan sellainen pikavisiitti.

Joulurauha kuunneltin telkusta ja sitten vein lapset joulukirkkoon.