Ystävänpäivä meni. Yleensä sen jälkeen tulee sellainen olo(siis mulla), että kevät alkaa saapumaan pienin askelin. Koulussa oli ystävänpäivä juhlaa ja Julia väsäsi taas jokaiselle luokkakaverilleen kortit. Joonallekin muutama poika oli antanut kortin, jossa luki, että hyvälle ystävälle. Hän laittoi ne "aarrelaatikkoonsa"(kurkkasin salaa)

 

Nyt viikonloppuna tuossa isolla koululla järjestettiin lasten tapahtuma Myräkkä. Soittamassa siellä oli Los Piratos ja oli ratsastusta, makkaraa, lettuja esityksiä, kasvomaalausta ja kaikkea kivaa. Julia halusi ehdottamasti kasvomaalausta ja ratsastusta, mutta Joonalle riitti pillimehu ja sämpylä.

 

Tämän isompaa ei Julia halunnut, eli onneksi ei ole niin "suuruuden hullu", kuin äitinsä

 

Arvatkaa, kuinka pikkutytöt katseli ringissä ympärillä, kun Julian äitistä tehtiin kissa. Joonakin ystävänsä kanssa naureskeli, mutta oli huolissaan, saako sen varmasti pesussa pois. Pakkohan siihen oli vastata, että nyt sulla on loppuelämäsi ajan kissa-äiti. (voi olla, että hän reppana saattoi jopa osittain siihen uskoa, ilme oli ainakin semmoinen)

Tässä minä ja Julian kaveri Amira.

Eikös olekin ihana. Tuommoisen minäkin haluisin.

Tuo on taas ihan iso heppa. Eikös olekin ihana "tukka" tuolla hepalla (kuulin jonkun lapsen sanovan)

Lopuksi ulkona ja sisällä pomppimisesta tuli nälkä ja lapsille maistui makkarat